Minulla on lähes aina ollut jonkin sortin uniongelmaa, välillä nukun liikaa ja välillä liian vähän. Sänkyyn mennessäni alkaa päässäni pyörimään miljoona eri asiaa sekä joskus mielikuvitukseni alkaa laukkaamaan vähän liiankin lujaa. Alan pelkäämään pimeää ja kummituksia! Ja kun jossain vaiheessa vihdoin nukahdan niin heräilen ja säpsähtelen kokoyön. Voisihan sitä toivoa, että tähän ikään mennessä olisi jo päässyt ''mörköpeloista'' eroon mutta ei nähtävästi mun tapauksessa. Itseasiassa juttelin eilen tätini kanssa ja hänelläkin on tullu viimeaikoina kaikennäköisiä pelkoja ja kuvitelmia, joten ei kai se sitten olekaan iästä kiinni. Onneksi seuraa öisin tarvittaessa pitää kaksi hienoa poikaa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti